KOSKENKORVAN HISTORIA

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Koskenkorvan kylä on pieni Ilmajoen taajama Kyrönjoen sekä valtatie 3:n ja kantatie 67:n varsilla rajoittuen etelässä Kurikkaan. Ilmajoen keskustaan matkaa 8 km ja Seinäjoelle 26 km. Nimensä Koskenkorva on saanut vuonna 1911 perustetun ja vuonna 1913 avatun rautatieaseman mukaan, joka puolestaan nimettiin paikallisen talon mukaan, koska se rakennettiin samannimisen tilan maille. Nykyään rautatieasema on poistettu rataliikenteen käytöstä ja on nykyään yksityisomistuksessa. Aiemmin Koskenkorvankylä tunnettiin nimellä Yläpää. Asukkaita on reilu 2000. Näkyvimmät tasaisen kangasmaaston maamerkit kylässä ovat Santavuori ja Koskenkorvan tehtaat, jossa tislataan alkoholia kaikille tutun Koskenkorva Viinan valmistusta varten.

1990-lamaan saakka Koskenkorvan kylä oli hyvinkin elinvoimainen. Sodan jälkeen jälleenrakentamisen vuosikymmenet saivat aikaan sen, että taajamassa kärsittiin ajoittain työvoimapulasta. Asukkaita työllistivät viinatehtaan laajennus, kylässä oli saha ja tiilitehdas. Koskenkorvan naisia työllistivät 1950-1960-luvuilla villakehräämö ja kutomo, joka kuitenkin asetettiin konkurssiin 1960-luvun lopulla, kun vienti Neuvostoliittoon tyrehtyi. Vuoteen 1978 mennessä villakehräämön tilalle perustetusta Suomen Trikoon ompelimosta tuli Ilmajoen suurin työnantaja. Tuotanto kuitenkin alkoi vähetä ja tehdas suljettiin, kuten moni muukin suomalainen valmisvaatetehdas laman aikana.

Vuonna 1963 koskenkorvalaiset alkoivat puuhata hanketta, jonka tavoitteena oli itsenäinen Santavuoren kylä. Santavuoren kylään oli tarkoitus ottaa mukaan myös lähellä sijaitseva Kurikan Panttilankylä. Koskenkorvalaiset oli tyytymättömiä Ilmajoen kuntapäättäjiin. Vaikka Koskenkorva oli elinvoimainen kylä, jossa sijaitsi suurin osa Ilmajoen kunnan työpaikoista ja verotulojen osuus oli 40 prosenttia, ei kylään saatu monia kaivattuja kunnallisia palveluja, kuten esimerkiksi lääkärin vastaanottoa. Ilmajoen kuntapäättäjät vastustivat keuhkoparantolan perustamista Koskenkorvalle ja se päätettiin rakentaa Härmään. Omaa kuntaa ei saatu ja muistoksi kuntahankkeesta näkyvimmin jäi noin vuoden verran kerran viikossa ilmestynyt Santavuori-lehti.

Tänä päivänä Koskenkorvan kylässä on monenlaista yritystoimintaa. Myös peruspalvelut kouluineen ja kauppoineen kylästä löytyy. Pankkikonttoria ei enää ole, mutta kun pankkiautomaattikin uhkasi kylästä kadota, paikallinen yrittäjä Jari Mäki otti hoitaakseen pankkiautomaatin pysymisen kylällä omalla kustannuksellaan. Matkailukohteita ovat mm. Nuijamiesten muistomerkki, Jaakko Ilkan muistomerkki ja Koskenkorvan Tehdasmuseo sekä Koskenkorvan Trahteeri. Kylässä toimii aktiivinen kyläseura ja monia muita yhdistyksiä, jotka edesauttavat kylän aktiivisuutta ja järjestävät asukkailleen monenlaista toimintaa.